Muutos Tarton tilalla Joutsan hiihdot 15km p 19.2.
Finlandiahiihto 50km p 26.2. Fis maraton cup. Yhteislähtö.
Pylkönhiihto 50km v 12.3. Väliaikalähtö.
SM viesti 10km p Kuopio (jos valittu)
SM 50km v Kuopio. väliaikalähtö.
Tämän jälkeen alkavat pyöräilykilpailut heti huhtikuulla. Kauden eräs päätavoite on päästä kovalle uudelle tasolle joka suunnalla ja saada paikka MM maantie pyöräilyihin Tanskaan syyskuun lopulla aika-ajoon, jossa tehdä erittäin hyvä suoritus. Muista tavoitteista ei vielä tarkempaa tietoa koska kilpailu ohjelma ei vielä selvillä.
maanantai 31. tammikuuta 2011
SM Vöyri 15km p+Pursuit 15+15km.
Saavuin Vöyrille perjantaina ja oli hienoa huomata että rata oli upea ja varsin raskas. Lenkki sujui hyvin ja päätin että huomenna mennään suorilla suksilla seinänousua. Yövyimme Oulun hiihtoseuran porukalla Vaasassa hotellissa ja Sami Vuoti oli kämppä kaverini, Sami on varsin rento ja humoristinen persoona joka osaltaan rentoutti omaakin valmistautumista. Samin kertomukset kilpailuista ja kokemuksista ovat varsin värikkäitä ja hauskoja ja vaihtelevia myös tulosten osalta, ei siis tasapaksua hommaa hänellä! Lisäksi kävimme väkivahvan "rintin" erikoismiehen Rami Petäsnoron ja hänen isänsä kanssa pizzalla sekä saunomassa!
Otin kilpailuun lanseeraamani positiivisen stressitilan, rento mutta äärimmäisen latautunut ja kilpailutilenteesta nauttiva fiilis, positiivinen stressi pitää ottaa mielestäni myöskin suksesta jotta siihen jaksaa keskittyä että saa myös välineet kuntoon parhaalla tavalla! menin samalla vesikelin suksella kuin Kontiolahdella viime keväänä. Kuitenkin vedin sittenhavukuvion sukseen väärin päin vaikka koitin keskittyä=D Kun itse autoilee, kantaa rojut ja vehkeet ja suunnistaa ja tekee kaiken itse, tahtoo joskus asioita unohtua. mutta tuskinpa tuo haittasi tulosta. Itse kisa sujui hyvin ja vauhdin jako meni varmaankin nappiin. Jäin tavoitteestani 8.sijasta 23,1sekuntia ja 9.sijasta 12,3sekuntia. Pitää olla kuitenkin tyytyväinen tulokseen ja sillä selvä, kaikkea ei voi saada vaikka miten haluaisi ja yritäisi.
Pursuitissa sorruin huonoon pito voiteluun. Perinteinen meni todella huonosti ja samaisessa nousussa jossa lauantaina menin suorilla, en nyt tahtonut jalat levällään päästä haaralla koko mäelle. Perinteisen jälkeen 20. ja lopputuloksissa 26. Olin vielä 3. vapaan kierroksella sijan 11.kamppailleessa porukassa mukana jossa oli mm Heikki Korpela ja Markus Pörsti, sijalle 10.hiihtänyt Teemu Härkönenkin oli näköpiirissä. Sitten seinänousussa 3. vapaan kiekalla jouduin antautumaan tästä porukasta. Tilannetta ei tietysti auttanut että perinteisellä pidon johdosta oli hyvin hapottavaa ja vaikeaa reisille jyrkät nousut, joissa olen vahvimmillaan normaalisti. Mutta itse pitoni laitoin, joten sellaista se ja lopputulos oli ihan ok noin vaikeaan hiihtoon nähden. Tästä hyvä kuitenkin jatkaa pitkiin hiihtoihin jotka seuraavina tavoitekilpailuina ohjelmassa! Luistot olivat erittäin hyvät molemmissa suksissa josta kiitosta Oulun hiihtoseuran voidemestari Vellu Niskaselle. Vellua nauratti vieläkin Levin Oulun hiihtoseuran tehotiimin hiihtoleirin hauskat ja värikkäät tapahtumat, joitten muisteleminen osaltaan keventi tunnelmaa ennen kilpailua=D
Mainittakoon että kisat olivat samalla SM viesti katsastukset ja hyvältä näyttää! Heikki Palosaari 6.ja 9. sijalla osoitti huippuvirettä ja lienee ankkuri. Lasse Paakkonen lienee aloittaja. Minulle lienee 2.osuus tulossa näillä näkymin. 3. osuus näillä näkymin OHS kalakukkojaoston toisen jäsenen Kimmo Randelinin osuus. Kimmon kanssa olemme saunaniemen lenkillä vetäneet talven mittaan vapaan ryhmätehoja siten että on vielä illallakin vielä mahaan koskenut ja SM viesti tietenkin kirkkaana mielessä!
Tero Similän esitykset olivat todella hienoja, kuten Juha Lallukan, nämä kuuluvat mielestäni ehdottomasti myös MM kilpailuihin. Pieniä yllättäjiä ja hienoja suorituksia esitti mielestäni Janne Mononen perinteisellä sekä Heikki palosaari perinteisellä, sekä Heikki Korpela takaa-ajossa, myös Esa Mursun kone alkaa kiertää lupaavasti ennen Puijon SM 50km kilpailuja.
Otin kilpailuun lanseeraamani positiivisen stressitilan, rento mutta äärimmäisen latautunut ja kilpailutilenteesta nauttiva fiilis, positiivinen stressi pitää ottaa mielestäni myöskin suksesta jotta siihen jaksaa keskittyä että saa myös välineet kuntoon parhaalla tavalla! menin samalla vesikelin suksella kuin Kontiolahdella viime keväänä. Kuitenkin vedin sittenhavukuvion sukseen väärin päin vaikka koitin keskittyä=D Kun itse autoilee, kantaa rojut ja vehkeet ja suunnistaa ja tekee kaiken itse, tahtoo joskus asioita unohtua. mutta tuskinpa tuo haittasi tulosta. Itse kisa sujui hyvin ja vauhdin jako meni varmaankin nappiin. Jäin tavoitteestani 8.sijasta 23,1sekuntia ja 9.sijasta 12,3sekuntia. Pitää olla kuitenkin tyytyväinen tulokseen ja sillä selvä, kaikkea ei voi saada vaikka miten haluaisi ja yritäisi.
Pursuitissa sorruin huonoon pito voiteluun. Perinteinen meni todella huonosti ja samaisessa nousussa jossa lauantaina menin suorilla, en nyt tahtonut jalat levällään päästä haaralla koko mäelle. Perinteisen jälkeen 20. ja lopputuloksissa 26. Olin vielä 3. vapaan kierroksella sijan 11.kamppailleessa porukassa mukana jossa oli mm Heikki Korpela ja Markus Pörsti, sijalle 10.hiihtänyt Teemu Härkönenkin oli näköpiirissä. Sitten seinänousussa 3. vapaan kiekalla jouduin antautumaan tästä porukasta. Tilannetta ei tietysti auttanut että perinteisellä pidon johdosta oli hyvin hapottavaa ja vaikeaa reisille jyrkät nousut, joissa olen vahvimmillaan normaalisti. Mutta itse pitoni laitoin, joten sellaista se ja lopputulos oli ihan ok noin vaikeaan hiihtoon nähden. Tästä hyvä kuitenkin jatkaa pitkiin hiihtoihin jotka seuraavina tavoitekilpailuina ohjelmassa! Luistot olivat erittäin hyvät molemmissa suksissa josta kiitosta Oulun hiihtoseuran voidemestari Vellu Niskaselle. Vellua nauratti vieläkin Levin Oulun hiihtoseuran tehotiimin hiihtoleirin hauskat ja värikkäät tapahtumat, joitten muisteleminen osaltaan keventi tunnelmaa ennen kilpailua=D
Mainittakoon että kisat olivat samalla SM viesti katsastukset ja hyvältä näyttää! Heikki Palosaari 6.ja 9. sijalla osoitti huippuvirettä ja lienee ankkuri. Lasse Paakkonen lienee aloittaja. Minulle lienee 2.osuus tulossa näillä näkymin. 3. osuus näillä näkymin OHS kalakukkojaoston toisen jäsenen Kimmo Randelinin osuus. Kimmon kanssa olemme saunaniemen lenkillä vetäneet talven mittaan vapaan ryhmätehoja siten että on vielä illallakin vielä mahaan koskenut ja SM viesti tietenkin kirkkaana mielessä!
Tero Similän esitykset olivat todella hienoja, kuten Juha Lallukan, nämä kuuluvat mielestäni ehdottomasti myös MM kilpailuihin. Pieniä yllättäjiä ja hienoja suorituksia esitti mielestäni Janne Mononen perinteisellä sekä Heikki palosaari perinteisellä, sekä Heikki Korpela takaa-ajossa, myös Esa Mursun kone alkaa kiertää lupaavasti ennen Puijon SM 50km kilpailuja.
Tavoite kilpailut käyntiin!
Lähtökohta 2011 hiihto+pyöräilykauteen oli erinomainen. Urani selvästi paras vuosi 2010 takana. Tuloksia kirkkaimpina mm Suomen maantiecupin ylivoimainen voitto, SM hopeaa aika-ajossa, SM 50km p 8. sija ja Matti helmisen kanssa kova tasoisessa Duo Normand paritempossa Ranskassa 8. tila. Kaikkiaan tuli 54 kansallista tai kansain välistä kilpailua, joista 15voittoa 8 kakkos tilaa ja 3 kolmatta sijaa ja sitten muita sijoja muuten. Vaikka lopettaisin nyt olisin tyytyväinen siihen mitä olen saanut aikaan, paremminkin olisi voinut menestyä mutta kaikkeahan ei voi saada vaikka kuinka haluaisi ja harbva osaa edes tyytyväinen olla, miksi ei voisi olla iloinen jälkeen päin kun yrittää kaikkensa oli tulos mikä tahansa!
Ensimmäinen tavoite kilpailuni oli Rautavaaran 30km perinteistä 22.1. Matkustin paikalle Teemu Lemmettylän ja hänen isänsä kanssa. Matkalla sai aika useaan otteeseen kuulla lauseen : Tuota noin niin! Tuttu lause Juankosken maakuntareissuilta pyörän selässä. Teemun isää kuunnellessa voi todeta että kauas ei ole omena puusta pudonnut, tuota noin niin! Lähtökohtana 24.sija Suomen rankingissa joka kertoo ihan hyvin alkukauden hiihtojeni keskimääräisestä tasosta. Itse kilpailu sujui erittäinkin hyvin. Ainoa miinus oli sauva jota lyhensin testimielessä. Se oli vallan surke nousuissa. seuraavana päivänä palasin vanhaan sabluunaan Teemun kanssa Puijolla ja nousut tuntuivat taas kodilta. Muuten hiihto oli äärimmäisen vauhtikestävää ja helppoa! Kovan tason valmentaja Kainulaisen Pentti oli todennut isälleni että poikasi näytti että lähtee ilmaan=D Variksen Timolle totesin kisan aikana että hirmu kulku on nyt, Timo totesi että kylläpä kone kiertää ja sehän nauratti vielä SM kisoissakin Timoa. Tuloksena oli noin 4min40sek voitto ja Teemu toi kuntokoululle kaksois voiton toisella sijalla! Hyvä signaali SM hiihtoihin, joihin asetin omassa päässä sijan 8. tavoitteeksi kertomatta siitä muille, koska aina kateellisia närkästyttää jos on kovat tavoitteet ja sitten jos ei onnistu niin heidän hyvä naljailla ja keljuilla selän takana ja epäsuorasti naamtusten loppuvuosi=D Suomessahan ei kannata julkistaa tavoitteitaan, saati sitten iloita jos sattuu onnistumista tulemaan, sehän nähtiin vuoden urheilijan valinnassakin=) Puijolla kuulee hyvinkin tarkkaan toitotusta jos vaikka Heikkisen Matti tai Jauhojärvi on epäonnistunut jossain kisassa. Sitten kun hän voittaa ei puhuta mitään. Suomalainen sananlaskukinhan sen toki kertoo: Joka kuuseen kurkottaa se katajaan kapsahtaa! Itse en moista teesiä käytä ollenkaan=D
Kotimatkalla joimme munkkikahvit Nilsiän huoltoasemalla jotka Teemun isä tarjosi, lukuisia kertoja olemme tankanneet vettä samalta asemalta pyörän selässä ja mikäpä hienompaa kuin piipahtaa kerrankin auton kyydissä samalle pisteelle! On hetkiä jotka muistaa ikuisesti, yksi niistä oli kun mahaan koski molemmilla ja miehet rasituksesta onnellisen väsyneinä saavuimme huoltoasemalle ja munkki kahvit nostivat veren sokeria ylös ja vatsaa toimimaan! Moisia hetkiä ei voisi ilman kilpaurheilua kokea ollenkaan, ja se maaginen jännitys ennen tärkeimpiä tavoite kilpailuja on toinen suuri syy miksi urheilla, joka on esim ennen SM hiihtoja kun haluat antaa parhaasi, sitä ei saa mistään muualta.
Ensimmäinen tavoite kilpailuni oli Rautavaaran 30km perinteistä 22.1. Matkustin paikalle Teemu Lemmettylän ja hänen isänsä kanssa. Matkalla sai aika useaan otteeseen kuulla lauseen : Tuota noin niin! Tuttu lause Juankosken maakuntareissuilta pyörän selässä. Teemun isää kuunnellessa voi todeta että kauas ei ole omena puusta pudonnut, tuota noin niin! Lähtökohtana 24.sija Suomen rankingissa joka kertoo ihan hyvin alkukauden hiihtojeni keskimääräisestä tasosta. Itse kilpailu sujui erittäinkin hyvin. Ainoa miinus oli sauva jota lyhensin testimielessä. Se oli vallan surke nousuissa. seuraavana päivänä palasin vanhaan sabluunaan Teemun kanssa Puijolla ja nousut tuntuivat taas kodilta. Muuten hiihto oli äärimmäisen vauhtikestävää ja helppoa! Kovan tason valmentaja Kainulaisen Pentti oli todennut isälleni että poikasi näytti että lähtee ilmaan=D Variksen Timolle totesin kisan aikana että hirmu kulku on nyt, Timo totesi että kylläpä kone kiertää ja sehän nauratti vielä SM kisoissakin Timoa. Tuloksena oli noin 4min40sek voitto ja Teemu toi kuntokoululle kaksois voiton toisella sijalla! Hyvä signaali SM hiihtoihin, joihin asetin omassa päässä sijan 8. tavoitteeksi kertomatta siitä muille, koska aina kateellisia närkästyttää jos on kovat tavoitteet ja sitten jos ei onnistu niin heidän hyvä naljailla ja keljuilla selän takana ja epäsuorasti naamtusten loppuvuosi=D Suomessahan ei kannata julkistaa tavoitteitaan, saati sitten iloita jos sattuu onnistumista tulemaan, sehän nähtiin vuoden urheilijan valinnassakin=) Puijolla kuulee hyvinkin tarkkaan toitotusta jos vaikka Heikkisen Matti tai Jauhojärvi on epäonnistunut jossain kisassa. Sitten kun hän voittaa ei puhuta mitään. Suomalainen sananlaskukinhan sen toki kertoo: Joka kuuseen kurkottaa se katajaan kapsahtaa! Itse en moista teesiä käytä ollenkaan=D
Kotimatkalla joimme munkkikahvit Nilsiän huoltoasemalla jotka Teemun isä tarjosi, lukuisia kertoja olemme tankanneet vettä samalta asemalta pyörän selässä ja mikäpä hienompaa kuin piipahtaa kerrankin auton kyydissä samalle pisteelle! On hetkiä jotka muistaa ikuisesti, yksi niistä oli kun mahaan koski molemmilla ja miehet rasituksesta onnellisen väsyneinä saavuimme huoltoasemalle ja munkki kahvit nostivat veren sokeria ylös ja vatsaa toimimaan! Moisia hetkiä ei voisi ilman kilpaurheilua kokea ollenkaan, ja se maaginen jännitys ennen tärkeimpiä tavoite kilpailuja on toinen suuri syy miksi urheilla, joka on esim ennen SM hiihtoja kun haluat antaa parhaasi, sitä ei saa mistään muualta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
